J.Oksa ja Sari pidennetyllä viikonlopulla ja PKoo kutistetulla vajaan päivän visiitillä ja Vuokatissa. Perjantai-ilta sujahti Lukoilin käryisellä tykkibaanalla, jota oli ulkosalla tarjolla latukartan mukaan 4,2km + putken ihmelunta 2,3km verran. Kyllä oli paksumahan silmät pyöreenä - paksusti lunta! Tykkilumea on paikoin liki metri paanalla!
Tarkoituksena oli tapailla hiihtoliikkeitä. Ylenpalttista innostumista pidätellen toki. No, kauden alussa sukset on aina pitkät ja alkuhuuman himmetessä on myönnettävä, ettei ojentajiin oo vieläkään tarttunut tarpeeksi jerkkua. Lauantaiaamuna naatiskelimme aamuauringosta ja rautatiemäisestä ladusta. Iltäpäivällä venäjän kulmikasreisiset gotleetit olivat haaristelleet paanan jo jauholaariksi. No iltapäiväauringon paisteessa seurailimme hikoilumme rinnalla Vuokattiskiteamin ynnä muiden paikallisten suksijoiden raskasta hengitystä harjoituskisan hypnoosissa parin kiekan verran. Ei näyttäny helepolta elämä supikossa... eikä ookkaan. Samalla siinä saatiin reenata, kuinka toimia ku takaa kuuluu "HÖ"... naat-so-nais ja prkele se loikkaliike tuli selkärangasta. Huono enne! J jatkoi vielä sunnuntaina vuorohiihtopotkuin proseurassa, mutta K suuntasi su aamuksi mukaan Ruskon tonniin, jossa ohjelmassa oli mäkeä ylös-alas MTB-suunnistus, suunnistus juosten ja MTB-reitti autosuunnistustyyppisten ohjeiden mukaan. Seppo oli järjestänyt fyysisen rastihumpan Ruskon rinteille ja taas kerran PKoolle erittäin opettavaisen reenihetken linnunlaulun säestyksessä. Vallan mukava setti taasen, josta kiitokset Sepolle!
Kaiken kaikkiaan hienhajuinen viikonloppu tuotti nousummaa eri tavoin molemmille paksumahoile kutakuinkin 3000m. Rikoo ei saa talvella lepattaa reisien kohdalta...
Tarkoituksena oli tapailla hiihtoliikkeitä. Ylenpalttista innostumista pidätellen toki. No, kauden alussa sukset on aina pitkät ja alkuhuuman himmetessä on myönnettävä, ettei ojentajiin oo vieläkään tarttunut tarpeeksi jerkkua. Lauantaiaamuna naatiskelimme aamuauringosta ja rautatiemäisestä ladusta. Iltäpäivällä venäjän kulmikasreisiset gotleetit olivat haaristelleet paanan jo jauholaariksi. No iltapäiväauringon paisteessa seurailimme hikoilumme rinnalla Vuokattiskiteamin ynnä muiden paikallisten suksijoiden raskasta hengitystä harjoituskisan hypnoosissa parin kiekan verran. Ei näyttäny helepolta elämä supikossa... eikä ookkaan. Samalla siinä saatiin reenata, kuinka toimia ku takaa kuuluu "HÖ"... naat-so-nais ja prkele se loikkaliike tuli selkärangasta. Huono enne! J jatkoi vielä sunnuntaina vuorohiihtopotkuin proseurassa, mutta K suuntasi su aamuksi mukaan Ruskon tonniin, jossa ohjelmassa oli mäkeä ylös-alas MTB-suunnistus, suunnistus juosten ja MTB-reitti autosuunnistustyyppisten ohjeiden mukaan. Seppo oli järjestänyt fyysisen rastihumpan Ruskon rinteille ja taas kerran PKoolle erittäin opettavaisen reenihetken linnunlaulun säestyksessä. Vallan mukava setti taasen, josta kiitokset Sepolle!Kaiken kaikkiaan hienhajuinen viikonloppu tuotti nousummaa eri tavoin molemmille paksumahoile kutakuinkin 3000m. Rikoo ei saa talvella lepattaa reisien kohdalta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti