...tänä vuonna Pallaksen ja Oloksen makeilla nyppylöillä - katsokaapas maisemia!
Monipuolisia ja makeita kisafiiliksia voi maistella AC24 kisablogista: www.arcticcircle24.com/blog2010.htm ...jatkossa sivuilta löytyy myös varmasti kovasti kisakuvia ja videopätkiä, joita loytyy myos youtubesta (mm esimerkki miten koskea ei kannata laskea).
Kisahan oli kuntosarjalaisille kokonaismatkaltaan n 170 km suomen parhaissa maastoissa. Meillä eka päivä oli kestoltaa n 7.49 ja suuri osa matkasta vedettiin reipasta. Alkuprologissa rynnättiin rogaininingiin pitempää miettimättä 50/60 jaolla ja suoritus oli kohtuullinen - oisihan tuota kannattanut toisenkin kerran tuumata miten hakea ja jakaa rastin haut. No, prologista päästiin mukavassa takaa-ajoasemassa melomaan ja kannoottihan lähtikin menemään komeasti keulat pystyssa kohtuudella eteenpäin. Sykkeet oli kohillaan - kirkasta veekoota! Sitten eka koskien jälkeen koe - nostappa Joksa jalat aisan yli ja kas, kanootti on balanssissa ja kulkee selvästi kovempaa. Ekan 1,5h aikana ohiteltiin useita joukkueita... sitten kanavaoikaisun saattelemana päästiin maalimanluokan miesten vauhtiin - just Free Adventuren Mäkisen, Ojan ja Vähämetsän peesiin opettelemaan nöyrästi melontaa :) ja oppia ja sparraustahan siinä saatiin, kunnes oli pakko hellittää hiukan käsivarsien kramppaillessa tosikisamiestin hyytävässä vauhdissa.
Melonnassa kuntosarjan kakkosjoukkue hiillosti lähietäisyydellä, mutta muutama minuutti saatiin revittyä hajurakoa ennen MTB-osuutta... Mutta niskaan hengitti tästä eteenäin koko ajan "joku" (?). MTB meni ok, tosin käsiä kramppaili matkalla Olokselle. Tykkiladulla nopea stoppi ja vedettiin Olos-tunturin maastossa mukava suunnistuspatka, joka meni mainiosti. Matkalla ihailtiin matka-oppaan johdolla Lapin tunturimaisemia. Suunnistuksen jälkeen loppu MTB maraton vedettiin tuli perseessä ("ne on varmasti ihan lähellä") kohti Vuontisjärveä ja loppu questia. Eka päivän loppuaika 7.49 ja sen päälle vielä via ferrata, joka oli tosi mahtava kuin myös haastava 8h hikeä huuhtoneelle ropalle. Tehtävä tuli suoritettua onnistuneesti ja pääsimme jengailemaan palautellen yöksi kohti Jeriksen mökin lämpöä. (muut yöpyivät telttaillen välietapissa eräkeskuksessa - mutta PMK:lle ja viikon alle valvoneelle ropalle se olisi ollut turhan extremeä)
Melonnassa kuntosarjan kakkosjoukkue hiillosti lähietäisyydellä, mutta muutama minuutti saatiin revittyä hajurakoa ennen MTB-osuutta... Mutta niskaan hengitti tästä eteenäin koko ajan "joku" (?). MTB meni ok, tosin käsiä kramppaili matkalla Olokselle. Tykkiladulla nopea stoppi ja vedettiin Olos-tunturin maastossa mukava suunnistuspatka, joka meni mainiosti. Matkalla ihailtiin matka-oppaan johdolla Lapin tunturimaisemia. Suunnistuksen jälkeen loppu MTB maraton vedettiin tuli perseessä ("ne on varmasti ihan lähellä") kohti Vuontisjärveä ja loppu questia. Eka päivän loppuaika 7.49 ja sen päälle vielä via ferrata, joka oli tosi mahtava kuin myös haastava 8h hikeä huuhtoneelle ropalle. Tehtävä tuli suoritettua onnistuneesti ja pääsimme jengailemaan palautellen yöksi kohti Jeriksen mökin lämpöä. (muut yöpyivät telttaillen välietapissa eräkeskuksessa - mutta PMK:lle ja viikon alle valvoneelle ropalle se olisi ollut turhan extremeä)Seuraavana aamuna kello pirahti 3.00 am. Heräsin ihmetellen mikä vtun palaveri mulla nyt piippaa... eihän she ole palaveri vaan toka päivän starttiinhan sitä pitää lähteä. Pikapastat naamaan ja reppu selkään ja kohti Vuontisjärveä klo 5.00 tapahtuvaa paukkua. Menomatkalla verryttely ja mukavat porinat kilpailun johtajan säestamänä :)
2. päivä alkoi mukavalla MTB:lla, joka lähti kulkemaan ihan ok - mentiin konetta lämmitellen kohti eka rastia... ja heti kärkeen seikkailukisojen tuttuun tapaan kartturi Kaitsu veti alokasmaisen pummin. No siinä se 4 min alkukaula suli ja matkaa jatkettiin hetki letkajenkaten muiden joukkueiden kanssa. Sammaltunturin nousu (=Mietaan nousu) oli tiukka ja kiivetessä aistimme sumun sakenevan käsin kosketeltavaksi... tuntureilla tulee olemaan haastetta! Ja kilpailunjohtajan huomautus porukan kasassa pysymisestä oli todella aiheellinen. Sammaleelta polkaistiin kohti aaveusavassa nukkuvaa Pallasta, missa asiaan kuuluvasti edessä oli varustesekki, jonka jälkeen päästiin fyysisesti haastavalle maastojuoksuosuudelle. Matka sujui mainiosti - tosin Taivaskeroa kiivetessä näkyvyys hävisi ja matkaa taitettiin hernerokkasumussa pitkin pirunmoista kivikkoa. Tästäkin loytyy makua youtubesta...
Lopulta oltiin ehjinä ja nilkat kunnossa takas Pallaksella, josta lähdettiin vielä lyömään loppulämpöja päälle MTB sprintissä. Hampaat irvessä pyöräilyn jälkeen saavuttiin takas Jerikselle maaliin ajassa 6.06 onnellisina hyvin menneestä setistä: ei haavereita, ropat kunnossa ja plakkarissa 13 tuntia 56min todella makeaa menoa Lapin huippumaastoissa! Mahtava reissu!
ONNEKSI OLKOON t, Köpi
VastaaPoista