Pitkä, märkä ja kylmä kotimatka

Prrrr!
"Aja meille niin mennää melomaa" pyytää tuttu ääni tukiaseman toiselta puolelta. "Tselvä" sanon ma vetäessäni tamppahousuja jalkaan.
Kypärä vielä päähän ja Kubeen keula kohden Kynsilehtoa. Tsana ku on kylmä ja märkä keli. Pitää pyytää Tykinkuulalta pitkähihainen tuulitakki Oulujoelle.
Pihalla saadaan meistä uskottavalta kuulostava luento lujuus- ja materiaaliopista, sekä hieman epäilyttävä vihje venttiilin lisäämisestä alumiinirunkoisen MTB'n keskiputkeen. Hiilikuituun sitä ei kuulemma kannata yrittää. Siis mitä vittua!, niin kuin meillä olis tullut edes mieleen kokeilla jotain vastaavaa. Yep yep hei hei, reput selkään ja Erä-Jormalle. Kanooootti renkaille ja joelle reput selässä.
Kiinnitellään reput kiinni vaakaputkiin jos vaikka tulee eskimot. "Miks meillä on muuten reput edes mukana, tä?". "#tu, ja miks mulla on reppu selässä ja läppäri siellä, TÄ?" "Miksei me jätetty näitä EJ'n varastoon?" Joko sedät ovat tulleet vanhoiksi tai sitten into on vain yhtä kova kuin teinipojalla, joka ensi kertaa kanoottia vesille laski.

Kuten seikkailu-urheiluun kuuluu, niin näillä mennään ja pidetään turvat kiinni, jollei ole pakko puhua. Nyt ei ole. Jos tulee eskimot niin sitten selitellään töissä ja vakuutusyhtiössä, notta oli aika kurja keli ja Lenovo hörppäsi työmatkalla hieman vettä (about kahdessa metrissä).
Urheilurintamalla päätettiin kokeilla jotain uutta ja pistettiin J.Oksa perämieheksi. Ei toimi, ei. TK'lla on sen verran enemmän ruista ranteessa, ettei siimalla riitä jerkku pitämään kulkupeliä kulkusuunnassa, saatikka korjaamaan sitä. Kokka kohden laituria ja kipparin vaihto.
Kokeillaan pari "tiukempaa" vetoa ja kulkee aivan loistavasti (pakko sanoa näin jos vaikka joku muukin lukee tätä blogia). Todellisuudessa ei päästy edes 10km/h vauhtiin. Johtui varmaan ilmanvastusta merkittävästi lisäävästä päähän unohtuneesta kypärästä, sekä parista lihasta jäykistävästä rokotteesta.
Illalla vielä puraisu mäyräkoirasta ennen nukkumaan menoa. Huomenna mennään 3h jalan Puttaalla.