Sunnuntai-aamuna lähdimme Joksan kanssa ennen kuutta hotellilta ja kävelimme muutaman sata metriä bussille. Kolmen vartin ajelun jälkeen olimme lähtöalueella High Island Reservoirissa, joka on noin 30 km koilliseen keskustasta. Saimme numerolaput ja pussit varusteita varten. Tapasimme Hong Kongissa asuvan Teron joka oli lähdössä puolikkaalle.
800 täyden maratonin juoksijaa ja 1500 puolimaratoonaria kyyristyi lähtöviivalle, ja startti tapahtui klo 8.00 aamun alkaessa kajastamaan. Lähes 2000 kympin juoksijaa starttasi puoli tuntia meidän jälkeen. Heti alussa oli pitkä ja jyrkkä nousu, jonka jälkeen reitti hieman tasaantui. Olimme sopineet että juostaan reitti läpi hölkkävauhtia, kun olin puolikuntoinen syksyn flunssien sekä nilkka- ja vatsavaivojen vuoksi. Eka kymppi meni 53 minuuttiin ja seuraava samaa vauhtia, syke pysyi sopivasti mukavuusalueella. Tero piti hieman parempaa kyytiä yllä kuin mitä olimme ajatelleet ja roikuimme mukana kun se tuntui vielä helpolta. Reitti kierteli suuren vesivarastona toimivan padotun järven reunoja ja maisemat olivat komeita. Tasaista oli varsin vähän, kaiken aikaa mentiin ylä- tai alamäkeä. Huoltopisteillä tarjottiin pelkkää vettä, niitä oli muutaman kilometrin välein. Puolimatkassa oli pitkä jyrkempi mäki joka suosiolla käveltiin ja kohta sama mentiin sama pätkä alamäkeen. Toiselle kierrokselle lähdettäessä puolikkaan ja kympin juoksijat olivat poissa reitiltä. Aurinko oli noussut pilvettömälle taivaalle ja lämpötila alkoi nousta. Kolmas kymppi meni vielä ihan kohtuudella, vaikka jatkuva ylä-alamäki alkoi jo tuntua. Urheilujuomaa ja geeliä sekä erityisesti suolaa olisi kaivannut viimeisellä kympillä, reisistä alkoi paukut loppua ja ylämäkeen piti kävellä. Huolestuttavalta tuntui kun syke ei alamäessä enää juuri laskenut. Joksa meinasi että se johtuu helteestä, kun tulee pakkasista lämpimään keliin; itse arvelin syyksi huonoa kuntoa. Paukut tuntuivat loppuvan ja viimeiset kilometrit olivat melkoisen raskaita. Kun maaliin oli enää puolitoista kilometriä, alkoi varsin jyrkkä alamäki ja jouduin kävelemään kun askel ei yhtään rullannut. Onneksi loppusuora oli tasaista ja maaliin tultiin juoksemalla, loppuaika oli 4.00,29 ja sijoitus 197. ja 42. omassa sarjassa. Jos olisi lopun alamäessä pystynyt juoksemaan, niin neljä tuntia olisi alittunut, vaan kun ei. Joksa odotteli ja kannusti kovasti – kiitos siitä - olisi juossut ainakin varttitunnin kovempaa jos oli antanut mennä.
Voittaja juoksi 2.44, mitä voi pitää kovana aikana reitin vaikeus huomioiden. Garminin mukaan reitillä tuli nousua reilut 800 m ja laskua saman verran. Ei ollut mikään erityinen suoritus mutta paidat ja mitalit saatiin, sekä tietty jäätävät mitalikaffeet juotiin. Seuraavalla kerralla voisi tavoitella neljän tunnin alitusta…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti