Kun tässä on jo nuo Kuusamon nähtävyydet tulleet
Karhunkierroksilla jo aika tutuiksi, Paksumahojen direktoraatti oli päätynyt
sananmukaisesti täysin uusille urille. Kun Vellulla on mökki Posiolla ja
Joksalla Syötteellä, niin keväällä kilahti sähköpostiin ehdotus, että
lauantaina juostaan Vellun mökiltä Joksan mökille ja sunnuntaina pitemmän
kaavan mukaan maastopyörillä takaisin.
No, hulluja ei kannata paljon yllyttää. Kysyin pojilta
mitähän tuo matka mökkien välillä mahtaa olla? Vastaukseksi tuli Vellulta
välittömästi "ihan niin paljon, kuin me sen halutaan olevan!" Sitä
minä vähän pelkäsinkin...
Etujoukko oli tulleet Syötteelle jo perjantai-iltana,
mutta minä ja Vellu päästiin paikalle vasta lauantai-aamuna. Timo O jäi maastopyöräilemään
Syötteelle ja Kaitsun kanssa vetivät mäkitreenejä Syötteen hissikuiluja ylös.
Ajeltiin siis Joksan ja Vellun kanssa Vellun mökille, jossa paukku n klo 9.
Alkumatka Hautavaaran yli ja sitten jonkun matkaa
sorateitä kunnes päästiin Vanhan kirkkopolun reitille. Puolen kymmentä
kilometriä reitti meni ihan suolla ja muutaman kerran reittimerkkit vähän
hakusessa, mutta kompassisuunnalla reitti kuitenkin aina löytyi. Olisko ollut
Salmitunturin kohdilla, kun pikku tihkusade ja tuuli alkoi sen verran
jäähdyttää, että vedettiin takkeja niskaan.
Yhdessä kohdassa pitkospuita juostessa jalka lipsahti ja
nilkan suunnasta kuului rusahdus. Siitä nurin ja kova sadattelu, että mitenhän
tässä kävi. Onnettomuustutkintalautakunta totesi kuitenkin välittömästi, että
askeleen alla oli pitkospuun reuna murtunut ja ääni tulikin siitä eikä
nilkasta. No, jalka meni varmuuden vuoksi kuitenkin kylmään suon silmään
hetkeksi, eikä tuosta henkisiä vaurioita suurempaa aiheutunut.
Loukusan kylästä saatiin juoksuseuraa. Musta, sekarotuinen
narttukoira otti meidät kiinni ja lähti juoksentelemaan mukaan. Ajateltiin,
että kyllä se johonkin näistä taloista jää tai palaa takaisin. Kylä jäi taakse,
mutta koira juoksi mukana.
Loppumatka Syötekylään asti olikin soratietä. Koira tuli
mukana yli 20 km. Pikkasen ennen Syötekylää pysäytettiin vastaantuleva auto ja
kysyttiin josko tuo koira ois vaikka täältä ja olikin kotimatkalla. Ei
naiskuski tunnistanut koiraa, mutta kun aukaisi oven, niin koira hyppäsi
kyytiin. Ajatteli varmaan, että tällä pääsee helpommin kotia kohti.
Pikkusyötettä kohti kivutessa rupesi reidet kramppaamaan.
Eikun kävelyksi. Alamäkiosuudella taas juoksuksi. Askel oli liiankin hiipivä ja
tossu tökkäsi ja tuli aika pahat lipat. Ei muita vaurioita, mutta sääret rupesi
kramppaamaan. Pitkospuu osuus Pikkusyöte-IsoSyöte lopulta ilman vaivoja.
Joksan mökillä ajassa 7h 55min. Yhteensä reilut 57 km.
Hieno reissu taas!
Iltaohjelmaan listattuna saunomista ja kolmospalkinnon kohottelua. Voipi tosin olla että huominen n 110 km maastopyörälenkki saattaa tuota jälkimmäistä vähän rajoittaa... Nääh. Ysiltä ratalla.
PS. Kumma juttu, että Vellu mökiltä oli JOksan mökille 57km, mutta JOksan mökiltä Vellun mökille 116km.
Iltaohjelmaan listattuna saunomista ja kolmospalkinnon kohottelua. Voipi tosin olla että huominen n 110 km maastopyörälenkki saattaa tuota jälkimmäistä vähän rajoittaa... Nääh. Ysiltä ratalla.
PS. Kumma juttu, että Vellu mökiltä oli JOksan mökille 57km, mutta JOksan mökiltä Vellun mökille 116km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti