Tour de Syöte

Yhä ylös yrittää, huipulle hän kiipe-ääääää...

Viikko on vedetty nyt teemalla mäen tamppaus. Silloin kun on ollut saumaa ja mäkeä tarjolla. JatuliTourin krampit liuoteltua eka setti onnistui Rukalla loistavassa säässä ja tästä innostuneena homma jatkui pari kertaa jalan Vuokatissa helevetin lämpimissä keleissä. Jopa vieraileva Mexicon tähti suli vaaran poluille. Ei oo ihme jos Suomen hevonen kuplii.

Lauantaina mäkiralliin tarjoutui optio Syötteellä ja tuumasta toimeen. Juustolassa aamupala ja kohti Erä-Jorman pesää. Ilma on mukava - ukkostava +25 takaa täyttä palvausnautintoa Syötteen kuusikoissa ja rinteillä. E-J ja Ajokoira aiko lähtä jo aamutuimaan vetämään trekkiä Romevaaran kautta Pytkyyn ja sieltä Huuhkaseen... sitte jotenki KeloSyötteelle, Pikkusyötteen huippua kumartaen takas. Kovaa settiä siis ja ajatuksena kovottaa mieli ja sitko Rokualle. Kyllä, kyllä... varmasti kovoo. Päälle MTB ja ehkä rulla.

Ite myöhästyin reilusti startista, mutta mulla olikin tarkotuksena rullailla aluksi. Vetelin 900m nousumetriä plakkariin ja vaihdoin hitaahkolla 3min vaiholla MTB:lle - nauhat auki, liike jatkuu.

Kihnuttelin seuraavaksi 3x Isosyötteen huipulle paarmojen purressa persettä. Aijaijai, kumpi tekee kipeämpää - sorauran jyrkänteet reidessä vai paarmat perseessä? Kokeilkaa ite. Nyt plakkarissa maili nousua.... 3:nnen nousun jälkeen aattelin hakea lisää vettä ja soittaa Erä-jormalle, mutta kas, ajotukset nappiin ja pojat saapuu juuri vaihtoon. Juoksua takana 4,5h. Ramppaa kuulemma. Hyvä! Se pitää kokea ja oppia. Ei tunnu kivalta - tänä vuonna on jo vedetty ramppi-intervallia ja tuntuma etureidessä on tuolloin räjähtävä. Lipsahdan mukaan PM3:n MTB:lle kartturiksi vaikka tarkotus oli lähteä kalalle. No, tulvaahan siellä joella oli ja harvoin ehtii ajelemaan mukaviin maastoihin. Keula kohti Pytkyä. E-J ja ajokoira taiteilee pitkoksilla. Käväsen mutkan omineen Pytkyssä, vedän vähän aikaa omaa laatuaikaa harjulla, uukkari ja palailen PM3:ta vastaan. Mitäs on tapahtunut - Ajokoira on ottanut mutakylpyä, kunnon rimpisuossa Riihisuon pahimmassa vellissä.

Ei ollu pyörä kääntyny ku ekakertalainen jännitti pitkoksilla enemmän ku pikkupoikana Hitchkokin vilmejä kattoessa. Ja keikkas sitten pää eellä rimpeen. Aijai, no huuhdellaan ne jalat vielä ajattelin, mutten paljastanu paria tulevaa shortcuttia. Nautiskeltiin Pytkynharjun maisemat ja siirryttiin kohti eka oikoa, harjannenokkaa kohti Pärjänjokea... Hups, ei tämä unelmapohjaa ollukkaa. Naamasta näkee, että Erä-Jorma ei tykkää. Ei auta. Luonnetta pitää kovottaa. Pyörä selässä painetaan. Joelle tultua suvantokohta ei näytä kahlaamolta. Oho. Voiko pyörän kans uida? Tetsaan tiedustelijana ja alavirrasta löytyy sopiva kohta joka takaa vilvooitusnautinnot. Poonuksena Erä-Jorma vetää koskitehtävässä kosken ylävirtaan uiden - on reiskassa potkua! mutta tämä kostautuu kohta megakrampeilla....

Nyt on kiire, miljoona sääskeä, kärpästä ja paarmaa iskee apajille. Mutta Erä-Jormaksen kramppaavilla jaloilla ei päästä pakoon. Kartturikin on hiukka hakoteillä, mutta seiftaan jyrkän harjun päälle ja oikasen hiukan suunnitellulta reitiltä. Pitkän paarmahelevetin jälkeen päästään takas Sarakylän tielle ja pikkusen helepottaa. Mutta E-J:n krampit ei... Kiroan samalla superrei'itetyn kypärän. Joka rako oli täynnä paarmoja, sääskiä ja kärpäsiä ja pää on saanu semmosen luonnon akupunktion että hohhoijaa. Erä-Jormalla kramppaa taas. No, survotaan 200gr geeliä ukkoon juoman kera ja matka jatkuu. Edessä vielä kurjuutta Pärjänjokivarressa jossakin Vannekosken yläosalla. Ura päättyy liian aikasin ja joudutaan jalkautumaan ja vetämään shortseissa pyörä niskassa läpi nokkosten ja mudan kohti koskea. Pyörä niskaan, ukot koskeen ja yli ja takas jäkäläkankaille. erä-jormalla ramppaa, mutta apua se ei enää huoli...

Pesälle saaaavuttua pojilla on kasassa 7,5h valmistavaa jalottelua ja kyllä ne Rokuan klaaraa!